Yleistä turvallisuushavainnoista

Samalla kun turvallisuushavaintojen määrä työpaikoilla ovat lisääntyneet, ovat työtapaturmat vähentyneet. Turvallisuushavaintojen määrä työpaikoilla on viime vuosina moninkertaistunut.

Ilmoitusten määrän kasvu on suora seuraus siitä, että monissa työpaikoissa jokaista työntekijää on kehotettu tekemään tietty määrä turvallisuushavaintoja vuodessa.

Kun puhutaan työturvallisuudesta ja eritoten turvallisuushavainnoista, niin enää ei ole kiellettyä puhua myös vähän pehmeämmin. Työpaikoilla on mahdollisuus myös kiittää hyvistä turvallisuusratkaisuista.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Positiivinen havaintoilmoitus

Positiivinen turvallisuushavainto on yksi kiittämisen tapa. Myönteinen turvallisuushavaintoilmoitus toimii yleensä myös työilmapiirin parantajana ja yhteishengen vahvistajana paremmin kuin äksy huomautus riskistä.

Työturvallisuus koostuu lukemattomista pienistä asioista työympäristössämme. Ne eivät ole pelkästään työkoneita, suojakypäriä, huomioasuja ja vapaita trukkiväyliä. Totta tosin on, että eniten vakavimpia työtapaturmia tapahtuu siellä, missä juuri nämä ovat tärkeitä.

Turvallisuushavainnointia ei pidä unohtaa myöskään ns. pehmeämmillä aloilla. Hoitoalalla, kaupoissa,  toimistoissa, liikenteessä, sillä kaikkialla on työvälineitä, vaarapaikkoja ja ulkopuolisia ihmisiä, joiden aiheuttamat mahdolliset vaarat tulisi ennalta arvioida. 

Älä liukastu tai kompastu

Käytännössä positiivinen turvallisuushavainto voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että mahdollinen vaaratekijä on eliminoitu ennen kuin mitään on ehtinyt tapahtua. Pehmeys muuttuukin kovaksi jutuksi, kun pieni turvallisuusteko pelastaa kaverin tapaturmalta. Yksinkertainen, ehkä lapselliseltakin kuulostava esimerkki:

Joku oli tarvinnut pitkää jatkojohtoa toimistossa ja joutunut vetämään sen työpisteeseensä käytävän yli. Estääkseen työtovereiden kompastumisen, hän pisti johdon ilmastointiteipillä lattiaan kiinni.

Työkaveri huomasi sen, teki myönteisen turvallisuushavainnon ja kertoi asiasta eteenpäin. Menettelystä annettiin kiitosta, ja samalla kehotus muillekin toimia samoin vastaavassa tilanteessa.

Kompastumiset ja liukastumiset ovat liian yleisiä. Kolmannes kaikista työtapaturmista johtuu näistä. Kannattaa siis havainnoida työympäristöä.

Etsitään ratkaisu, laaditaan ohje

Kun positiivinen turvallisuushavaintoon liitetään kestävän ratkaisun etsiminen, ja vielä laaditaan ohje tilanteessa toimimiseksi, niin turvallisuus nousee monta pykälää paremmaksi.

Turvallisuuden lisääminen esimerkiksi monilla asiantuntijatyöpaikoilla on usein hyvin yksinkertaista. Ehkä juuri siksi asia laiminlyödään liian usein. Tutkimusten mukaan vain neljänneksessä kaikista yrityksistä työturvallisuus on hoidettu kiitettävästi.

Tutkimusten mukaan huonoiten asiat ovat pk-yrityksissä. Tilanne on huolestuttava, koska yli 90 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä on nimenomaan pk-yrityksiä ja ne työllistävät valtaosan kaikista työntekijöistä.

Tee havainto, kun piti läheltä

Turvallisuushavaintojen tekeminen ei ole enää pelkkää raskaan teollisuuden tai rakentamisen  kauraa. Turvallisuushavainnoilla vähennetään työtapaturmia ja edistetään työpaikan turvallisuutta, hyvinvointia ja työterveyttä, olipa työpaikka millä alalla tahansa. Suomessa tapahtuu edelleen noin 300 työtapaturmaa päivässä.

Turvallisuuskysymykset ovat tulleet kiihtyvällä vauhdilla yhä tärkeimmiksi muun muassa kouluissa, sairaaloissa, hoitolaitoksissa, virastoissa ja jopa lasten päiväkodeissa. Asiakaskunta muodostaa yhä useammin vaaran työntekijän turvallisuudelle, eikä läheskään kaikkia turvallisuusuhkia osata aina ennakoida.

Asenneongelma on yleinen

Yksi suurimmista työturvallisuuden ongelmista on edelleen asenne. Todettuihinkaan  riskeihin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Asenneongelma vaivaa sekä työntekijä- että työnantajapuolta.

Jos työnantaja katsoo työntekijän vain nillittävän tyhjästä, ja jos työntekijä ei saa asiallista palautetta turvallisuusilmoitukseensa, ilmoitusten tekeminen tyrehtyy, ja ensimmäisestä kerrasta tulee helposti myös viimeinen. Yhteisen aaltopituuden löytäminen on tärkeää.

Hyvin toimivassa asenneympäristössä yrityksen johto ja työsuojeluhenkilöstö voivat olla tyytyväisiä siihen, että heidän vastuullaan olevista asioista huolehtii koko työpaikan henkilöstö. Henkilöstö puolestaan voi kokea, että jokaisella on mahdollisuus omalla panoksellaan vaikuttaa työyhteisön turvallisuuteen.

Tähän päästään, kun tehdyt turvallisuusilmoitukset otetaan vakavasti, puutteet korjataan, ja tehdyistä ratkaisuista kerrotaan henkilöstölle.

Molempien on reagoitava

Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijän ilmoittamaan työnantajalle havaitsemistaan työturvallisuutta vaarantavista seikoista. Työnantajan puolestaan on lain mukaan vastattava tehtyihin turvallisuushavaintoilmoituksiin.

Lain perusteella asia on siis varsin yksikertainen. Lain noudattaminen jää organisaation harteille. Tärkeää on varmistaa, ettei havaintoilmoitusten tekeminen jää kiinni siitä, ettei tiedetä kuinka menetellä.

Asiat voi tietenkin hoitaa lipuin ja lapuin, mutta paljon joustavampi tapa on luoda tätä varten  sähköinen menettelytapa. Tietokoneen tai puhelimen välityksellä kynnys ilmoitusten tekemiseen on kynää ja paperia matalampi, ja myös palautteen antaminen helppoa ja nopeaa.

Turvallisuushavaintojen tekemistä ja niiden käsittelemistä varten on olemassa monia menetelmiä ja muiden käyttämiä tapoja voi hyvin käyttää apuna omaa järjestelmää rakennettaessa ja sähköistä lomaketta laadittaessa.

Älä vähättele turvallisuusuhkaa

Turvallisuushavaintoilmoituksen tekemistä ei kannata vähätellä. Jos viittaa kintaalla pienelle turvallisuusuhkalle, saattaa joutua myöhemmin ison onnettomuuden todistajaksi, ellei jopa uhriksi.  Monet aineelliset tai inhimilliset katastrofit tarvitsevat alkaakseen vain pienen kipinän.

Suomessa sattuu yhtä työtapaturmaa kohden keskimäärin 600 vaaratilannetta. Luku todistaa sen, että pienetkin toimet työturvallisuuden parantamiseksi ja tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi ovat tarpeen. Tähän tarvitaan turvallisuushavaintoja.

On nimittäin niin, että kun sattuneita onnettomuuksia on tutkittu, on hyvin usein löydetty lukuisia läheltä piti -tilanteita, jotka olisivat voineet jo aiemmin johtaa nyt sattuneeseen onnettomuuteen.

Väkivallan uhka kasvaa

Varsinkin hoito-, hoiva- ja palvelualoilla, mutta myös järjestyksenpidossa väkivallan uhka on yhä yleisempää. Uhka- ja väkivaltatilanteista tehtyjen turvallisuushavaintoilmoitusten määrä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2017. Kasvu jatkuu edelleen.

Tärkeää on, että näihin uhkiin varaudutaan ja vaaratilanteista tehdään turvallisuushavaintoilmoitus. Ilman dokumentoitia tilanteita ei voida korjata.

Uhkaavia tilanteita koettiin eniten sosiaali- ja terveysalan yrityksissä ja organisaatioissa sekä opetusalalla. Kouluissa ja oppilaitoksissa kiusanteon ja vaaratilanteiden kohteita eivät ole ainoastaan toiset oppilaat ja opiskelijat, vaan yhä useammin myös opettajat.

Lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan yli 70 prosenttia hoitajista on havainnut tai kokenut väkivallan uhkaa työssään. Väkivallan uhkia on ilmoitettu myös järjestökentältä, esimerkiksi urheiluseuroista.

Terrorismin uhka tuntuu vielä kenties kaukaiselta suomalaisyrityksissä, mutta työturvallisuuden asiantuntijat kehottavat varautumaan siihenkin. Yrityksiä kehotetaan ainakin laatimaan ohjeet siitä, miten uhkaavissa tilanteissa toimitaan.

Työturvallisuuslaki (27§) edellyttää, että yrityksellä on olemassa väkivalta- ja uhkatilanneohje.

Suurissa kauppakeskuksissa ja joillakin herkillä aloilla toimivat yritykset ovat jo tehneet   suunnitelmia terrorisminkin varalle.

Miehille sattuu ja tapahtuu

Tapaturmatilastot ovat lahjomattomia. Niiden mukaan mies on liikkuessaan ja kotioloissaan naista tapaturmaherkempi.

Työmatkat, vapaa-aika ja lomat ovat miesten tapaturmaloukkuja, on todettu muun muassa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön ja Työturvallisuuskeskuksen tutkimuksissa.

Niiden mukaan turvallisuusajattelu unohtuu varsin yleisesti, kun työpaikan ovi sulkeutuu – tai viimeistään, kun kodin ovi avautuu. Tästä todisteena on se, että 80 prosenttia työikäisten vammaan johtaneista tapaturmista sattuu kotona tai vapaa-ajalla. Työmatkalla tapahtuvat tapaturmat ovat eräin rajoituksin työtapaturmia.

Kotityöt ja liikunta ongelmina

Miesten tapaturmista runsas 70 prosenttia on koti- ja liikuntatapaturmia, naisillakin yli 60 prosenttia. Kotia remontoidessa, metsäreissulla ja kuntoliikuntaa harrastettaessa piilevät ne suurimmat vaarat. Usein juuri ne aiheuttavat pitkiä sairauspoissaoloja työpaikalta.

Työturvallisuuskeskuksen kehittämispäällikkö Marjo Uusi-Puntti totesi heinäkuussa 2018 vietetyn Tapaturmapäivän yhteydessä, että tapaturmat ovat yksi suurimpia kansanterveytemme ongelmista.

• Työpaikoilta tuttu turvallisuusajattelu unohtuu usein vapaa-ajan ja lomien tiimellyksessä. Suurin osa tapaturmista olisi estettävissä arvioimalla riskit etukäteen.
• Turvallisten työtapojen periaatteet on mielessä myös kotona ja vapaa-ajalla tehtävissä askareissa. Kikkailua kannattaa välttää, muistutti Marjo Uusi-Pantti.  

Työnantajan suuri ilo olisi varmasti tehdä vuoden vaihteessa positiivinen turvallisuushavaintoilmoitus työntekijöilleen ja todeta, että työyhteisössä päästiin nolla tapaturmaa -tilaan niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin.

Häirintää eri muodoissaan

Uhka ja väkivalta

Henkilöstön perehdyttäminen